Olin yksin kotona ja katselin elokuvia.

Katselin kotona yksin ollessani kaksi elokuvaa.

Ensimmäinen oli Tunnit, sen on ohjannut Stephen Daldryn. Kirjan olen myös lukenut. Elokuva kertoo kolmesta naisesta, joita yhdistää Virginia Woolfin romaani Mrs Dalloway. Nicole Kidman esittää itse kirjailijaa (Virginia Woolfia), Julianne Moore 1950-luvun kotirouvaa, joka lukee kirjaa, ja Meryl Streep 2000-luvun lesboa kirjatoimittajaa, joka yrittää selvitä ystävänsä AIDSista.

Virginia Woolf oli modernin kirjallisuuden vahva femiininen uranuurtaja, joka kärsi varsinkin elämänsä loppuvaiheissa mielenterveysongelmista. Tunnit seuraa erikoisella tavalla kolmea eri aikakaudella elävää naista, jotka kaikki liittyvät jollain tavalla Virginia Woolfin teokseen Mrs. Dalloway. Sairautensa kanssa tuskaileva Woolf kirjoittaa Mrs. Dallowayta 1920-luvulla, ahdistunut kotiäiti lukee teosta 1950-luvulla saaden siitä vaikutteita elämäänsä ja 2000-luvulla elävä loppuunkalutusta lesbosuhteesta sekä AIDSia sairastavasta ex-miehestään masentunut kustannustoimittaja on puolestaan aivan kuin kirjan hahmo Mrs. Dalloway. Elokuva seuraa näiden kolmen naisen elämää yhden päivän aikana ja pinnan alla kyteviä depressioita. Elokuvassa itseäni puhutteli juuri tuo depressio, josta kaikki elokuvan naiset "kärsivät" omalla kipuilevalla tavalla. Aihe on hyvin tähän aikaan sopiva.

Toinen elokuva oli Lukija.  

Elokuvan pääosissa ovat Kate Winslet, Ralph Fiennes ja David Kross.

Elokuvan on ohjannut myös Stephen Daldryn. Elokuva valottaa hienosti lähihistorian ristiriitaista luonnetta. Elokuvan pohjana on Bernhard Schlinkin sodanjälkeiseen Saksaan sijoittuva, ajallisesti 40 vuotta kattava romaani. Tarina kertoo itseään kaksi kertaa vanhempaan Hannaan (Kate Winslet) 1950-luvulla ihastuvasta teinipoika Michaelista (David Kross). Suhde kestää kesän ja on hyvin kiihkeä.

Syyllisyys ja moraali ovat Lukijan kantavia teemoja. Kuten myös anteeksianto, ja empatia. Natsien tekemät hirveydet vaikuttavat ihmisten elämään edelleen. Itselleni heräsi kysymys, että tarvitseeko antaa anteeksi voidakseen osoittaa empatiaa / myötätuntoa? Mitä anteeksianto oikeastaan on? Voiko hirmutekoja ymmärtää jostakin näkökulmasta, hyväksyä ei. Lukija ei anna valmiita vastauksiaoheisiin kysymyksiin. Itseäni tämä elokuva puhututti hyvin paljon.

Lukija

Tunnit kirjana